Kasvitrendit 2022: Tässä ovat vuoden viherkasvitrendit – Trendeissä näkyy jakamisen ilo ja matkailun kaipuu
Kiinnostus viherkasveja kohtaan on Suomessa edelleen suurta. Vihersisustaminen on yhä suositumpaa, ja huonekasvit kuuluvat suomalaisten koteihin myös yhä runsaampina määrinä. Viherkasveissa kiinnostaa myös niiden vaikutus hyvinvointiin. Kasvit luovat rauhallisen ja harmonisen tunnelman sekä vähentävät stressiä. Tämän kevään trendinä on myös viherkasvien pistokaslisäys. Viherkasvitrendeissä näkyy lisäksi kaipuu etelän lämpöön. Nämä ovat muutamia jo ennakkoon julkaistavia lopputulemia Plantagenin vuosittaisen trendiraportin, Kasvitrendit 2022 -raportin osasta, joka käsittelee huonekasveja. Raportin osa julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin.
Plantagen esittelee jo yhdettätoista kertaa Kasvitrendit-raporttinsa. Tutkimus on toteutettu yhteisyössä HUI Researchin kanssa, ja siinä on hyödynnetty sekä kuluttajilta että asiantuntijoilta kerättyä tutkimustietoa kaikista Pohjoismaista.
Vuoden suurimmat viherkasvitrendit:
1. Kasvien vaikutus hyvinvointiin
Selkeä syy kiinnostukseen huonekasveja kohtaan on niiden vaikutus hyvinvointiin. Kuusi kymmenestä suomalaisesta kertoo ostavansa sisäkasveja, koska ne luovat kotiin rauhallisen ja harmonisen ilmapiirin. Lisäksi 32 prosenttia tutkimukseen vastanneista suomalaisista kertoo, että heillä on huonekasveja stressin vähentämiseksi.
2. Mitä enemmän kasveja, sen parempi
Kiinnostus vihersisustamista kohtaan on edelleen korkealla tasolla. Tämä koskee myös kotoa löytyvien kasvien määrää – mitä enemmän, sen parempi. Samalla myös viherkasvien oheistarvikkeiden kysyntä kasvaa.
– Sisäkasveille kysytään yhä enemmän erilaisia oheistarvikkeita. Usein kyse on siitä, että asiakas haluaa sisustaa kasveilla kodin vaikeammat alueet tai ”kuolleet tilat”. Jotta kasveja pystytään sijoittamaan tällaisiin paikkoihin, tarvitaan erilaisia jalustoja, kasvivaloja ja muita pienempään tilaan mahtuvia tarvikkeita, kertoo Plantagen Jyväskylän myymäläpäällikkö Pirjo Uuttana.
Myös koronaviruspandemialla näyttää olleen vaikutusta kotien vehreyteen, ja erityisesti kotitoimistoihin. Niiden suomalaisten osuus, joilla on kasveja kotitoimistossaan, on lisääntynyt 28 prosentista 44 prosenttiin vuoden aikana. Ruotsalaisilla kasvu on ollut vielä rajumpaa: 20 prosentista 48 prosenttiin.
3. Kevään pistokastrendi
Tämän kevään trendinä on myös viherkasvien pistokaslisäys. Pistokkaiden suosio on kasvanut aikaisemmista vuosista ja kiinnostus näkyy kaikissa ikäpolvissa, mutta erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Pistokkaiden kasvattaminen liittyy läheisesti vastuullisuuteen ja erityisesti kierrätysajatukseen. Sillä on kytköksiä myös huonekasviharrastuksen sosiaaliseen ulottuvuuteen ja yhteisöllisyyteen. Lisäksi pistokkaiden ottaminen, kasvattaminen ja vaihtaminen tai ostaminen ja myyminen on edullista.
Trendiraportin tulosten mukaan pistokas annetaan useimmiten lahjaksi. Suomessa lähes puolet (49 %) vastaajista on antanut pistokkaan lahjaksi. Pistokkaiden vaihtaminen on kasviharrastajien keskuudessa toiseksi yleisintä (32 %), mutta noin 12 prosenttia on myös myynyt pistokkaita. Suomalaisista noin kolmannes (32 %) ei ole tehnyt mitään edellä mainituista.
– Uskon pistokkaiden kasvattamisen olevan pitkäaikainen ilmiö. Se kytkeytyy vahvasti yleiseen uudelleenkäytön, kierrätyksen ja omaisuudesta huolta pitämisen trendiin. Miten saan kasvini kukoistamaan? Ihmiset haluavat niiden mieluummin selviävän kuin ostaa uusia kasveja, ruotsalainen trendiasiantuntija Stefan Nilsson sanoo.
Peikonlehdet ovat suosituimpia pistokaskasveja
Peikonlehdet ovat olleet Suomessa viime aikoina suosittuja, ja se näkyy myös pistokastrendissä. Peikonlehdet ovatkin suomalaisten pistokassuosikkeja, ja 22 prosenttia vastaajista pitää peikonlehdistä eniten. Toiseksi suosituimpia (19 %) ovat anopinkielet, ja kolmannella sijalla (13 %) ovat palmuvehkat. Neljänneksi ja viidenneksi suosituimmat pistokaskasvit suomalaisten keskuudessa ovat isokirjopeippi eli värinokkonen (6 %) sekä kilpipiilea (4 %).
Myös Norjassa peikonlehdet ovat suosittuja, mutta toiseksi listalla kipuaa kilpipiilea. Ruotsissa taas suosituimman pistokaskasvin sijan vie isokirjopeippi, toiselle sijalle nousee kilpipiilea, ja peikonlehdet jäävät vasta kolmannelle sijalle.
4. Kevään viherkasvitrendeissä matkustetaan tropiikista Välimerelle
– Tämän kevään suosikkikasveista nostan peikonlehden rinnalle esiin kolibrikukan ja alokasiat, jotka molemmat henkivät trooppista, rehevää tunnelmaa. Varsinkin erilaisten alokasioiden monen väriset, veistokselliset lehdet sopivat myös jo viime vuonna esiin nostettuun värikkäiden, mielenkiintoisen muotoisten lehtikasvien suosioon, kertoo Uuttana.
Myös välimerelliset kasvit, kuten viherliljapuut, oliivipuut ja sitrukset ovat tämän vuoden trendiraportin tietojen perusteella trendikkäitä sekä sisä- että terassi- ja parvekekasveina. Ehkäpä kotiin halutaan nyt sisustaa tiloja, jotka muistuttavat ennen pandemiaa tehdyistä lomamatkoista? Varsinkin nuoremmat vastaajat arvostavat lisäksi isoja puita sisäkasveina, huolimatta pienemmistä asuintiloistaan.
Kasvitrendit 2022 -raportista
Raportti on tehty yhteistyössä HUI Researchin kanssa ja se perustuu 1053 kuluttajan vastauksiin Suomessa, sekä valittujen asiantuntijoiden haastatteluihin. Norjassa ja Ruotsissa on toteutettu vastaavat kuluttajatutkimukset. Asiantuntijoina on käytetty Malou Augustinia (puutarhuri, puutarhasuunnittelija, vaikuttaja), Veronica Axelssonia (Plantagenin puutarhuri ja puutarhasuunnittelija), Stefan ”Trendstefan” Nilssonia (trendiasiantuntija), Terry Hartigia (ympäristöpsykologian professori), Mattias Sandbergia (kulttuurimaantieteen apulaisprofessori), Erja Järvelää (hyvinvointivalmentaja ja Forest Mind -metodin ohjaaja), Pirjo Uuttanaa (Plantagenin myymäläpäällikkö), Minna Toivosta (puutarhasuunnittelija), Marketta Kyttää (maankäytön suunnittelun professori), Hilla Stenlundia (vaikuttaja), Marita Rylandia (sisustus- ja puutarhasuunnittelija), Hans Jenseniä (Plantagenin tuotekategoriavastaava), Sindre Svinesiä (vaikuttaja), Ingunn Sigstad Moenia (Green Health -opettaja) ja Eirin Bruholtia (koulutettu biologi ja kasvitieteilijä, viestintä- ja projektikonsultti). Raportti on laadittu vuosittain vuodesta 2012 lähtien.